Vaalien jälkitunnelmat

Eduskuntavaalit ovat nyt sitten takana. Kampanjatunnelmat olivat vaalien aikana varsin hyvät. Ihmisiltä tuli runsaasti hyvää palautetta ja demarien esittämiä tavoitteita tuettiin laajasti. Äänestyksen tulos olikin sitä taustaa vasten varsinainen yllätys ja tulos oli demarien kannalta karu. 90 000 ääntä ja 8 kansanedustajapaikkaa vähemmän koko maassa. Demarien pitkä hallitusvastuu ilmeisesti vaikutti monen ihmisien päätökseen olla äänestämättä SDP:tä jatkamaan hallitusvastuussa.

Pohjois-Karjalassakin SDP:lle tuli takkiin yksi paikka. Kansanedustaja Säde Tahvanainen tippui, joka minusta on todella iso harmi. Olen seurannut useita vuosia demareiden eduskuntaryhmän kokouksia ja Säde on ollut yksi eduskunnan sekä meidän ryhmään arvostetuimpia ja tunnollisimpia kansanedustajia. Kun hän puhui, häntä kuunneltiin. Hän myös pääsi vaikuttamaan päätösten valmisteluun. Säde pelasi joukkuepeliä ja puolusti myös porukalla tehtyjä vaikeita päätöksiä. Siihen ei kaikilla näköjään kantti riitä. Harmi, että tuo työ ei kantanut hedelmää. Toivottavasti Säde jatkaa politiikan parissa, sillä hänen kokemuksellaan on paljon tarvetta ja käyttöä vielä jatkossakin.

Oma äänimääräni tuli alas toista tuhatta ääntä edellisistä vaaleista. Se on paljon ja oma tulosanalyysi on tehtävä. Haluan ehdottomasti lausua kiitoksen sanat kaikille äänestäjille ja kannustajille sekä vaalityöntekijöille. Tulen jatkamaan politiikan parissa tavalla tai toisella ja ne asiat, joista näissä vaaleissa puhuin ja kirjoitin ovat työlistallani joka tapauksessa.

Seuraavaksi on nyt edessä hallituksen muodostajan valinta, joka mitä ilmeisimmin on keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Hän esittää eri puolueille hallitusohjelmaan liittyviä kysymyksiä ja näkemyksiä ja sen pohjalta keskusta sitten tekee päätöksen minkä puolueiden kanssa jatketaan neuvotteluita. Ensi viikolla ovat jo uuden hallituksen muodostumisnäkymät varsin pitkällä. Hallituksen vaihdos olisi tarkoitus tehdä huhtikuun 20. Siihen asti omallakin kohdalla työt vielä jatkuvat. Mitä sen jälkeen, on tällä hetkellä täysin auki.

SDP ei tappiosta huolimatta halua jäädä suoraan oppositioon. Saimme valtakirjan lähes 600 000 ihmiseltä ja minusta silloin on velvollisuus viedä vaaliohjelman asioita kaikin tavoin eteenpäin. Siksi demarit tulevat esittämään oman vaihtoehtonsa hallituksen painopisteiksi, kun Vanhanen sitä kysyy.

Demarien linja tulee olemaan sama kuin vaalien aikaan. Ei suuria täsmäveronalennuksia, julkisiin palveluihin vahva satsaus, vanhusten hoivapalveluihin isot panostukset, eläkkeiden epäoikeudenmukaisuudet korjataan ja ilmastonmuutokseen on reagoitava. Mielenkiintoista on nähdä, kelpaavatko nämä painotukset keskustalle vai menevätkö etusijalle maanviljelijöiden ja metsänomistajien perintöveron poisto, ruuan arvonlisäveron alennus sekä tuloveron tasaiset alennukset ja yritystuet. Verojen alennukset ja palveluihin satsaukset eivät oikein näyttäisi sopivan samaan koriin.

Yksi iso asia on seuraavan hallituksen joka tapauksessa ratkaistava. Se on vaalijärjestelmän muutos. Nykyinen järjestelmä on oikeustajun vastainen, kun yli 7000 äänellä jäädään eduskunnasta ulos ja toinen menee sisälle reilulla 1000 äänellä. Tämä työ olisi saatava pian käyntiin, jotta jo seuraavissa vaaleissa meillä olisi oikeudenmukaisempi järjestelmä käytössä.

Ismo Kainulainen
Kirjoittaja on valtiovarainministeri Eero Heinäluoman erityisavustaja ja joensuulainen kaupunginvaltuutettu (sd.)
www.ismokainulainen.blogspot.comKirjoitus on julkaistu ilmaisjakelu Karjalan Heilissä 21.3.2007
http://www.karjalanheili.fi/index.php?Lehti[luejuttu]=4661

Palomiesten eläkkeistä

SAK sitten otti ja luopui kohua heräätäneestä porsastelumainoksestaan. Päätös oli varmaan oikea, sillä ruualla mässäily ei ollut hyvän näköistä. Toivottovasti uusi sanoma saadaan pian valmiiksi. Hyvätuloiset sekä yritysmaailman johto ovat tutkimusten mukaan varmimpia äänestäjiä ja näin ollen palkansaajien sekä pienituloisten ääni voi jäädä vähemmälle eduskunnassa, mikäli ihmiset eivät lähde uurnille.

Tänään oli Helsingin Sanomissa sivun kokoinen mainos, jossa nostettiin esiin palomiesten eläkeiän epäkohdat. Helsingin palomiesten ammattiyhdistys oli laittnut tuon ilmoituksen. Tällä hetkellä heillä on sama eläkeikä kuin muillakin kunnallisen alan työntekijöillä. Siihen on saatava muutos. Samalla on käytävä lävitse myös hoitajien eläkeasioita.

Kun olin ministeri Rajamäen erityisavustajana sisäministeriössä, niin tätä asiaa puitiin melkoisesti. Laitanpa tämän kirjoituksen loppuun Karjalan Heilin kolumnikirjoituksen, joka on julkaistu viime vuoden kesäkussa. Se taitaa olla myös jossakin noissa arkistokansioissakin (syyskuu 2006).

Muuten huomasinpas, että tämä on nyt sitten jo 200 kirjoitus tänne blogisivuistoille. Kiitän kaikkia lukijoita ja palautteen antajia. Havannointi ja kommentointi jatkuu edelleen.

"Kesäkuumat liekit

Kesäkuumilla on jälleen leimahtanut ilmiliekkeihin keskustelu pelastusalan henkilöstön ikääntymisestä ja sen vaikutuksista pelastusturvallisuuteen. Erityisessä polttopisteessä ovat olleet palomiehet, joiden eläkkeelle siirtymisikää nostettiin jokin aika sitten yleisen eläkeuudistuksen yhteydessä.

Kun ajatellaan palomiesten työtä, kuten savusukellusta, hälytysajoja, pintapelastusta tai sukeltamista on hyvä pysähtyä miettimään ikääntymistä ja jaksamista. Elokuvamainen mielikuva teräkseen valetusta palomiehestä happipulloineen ja savuava kypärä päässä, ei ole pelkkää leffatarinaa. Kun tiedossa on, että joka tapauksessa suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää palomiesten keski-ikä tulee nousemaan, on jotain asialle tehtävä.

Sisäministeriössä on valmisteltu yhdessä pelastusalan toimijoiden kanssa selvitystä palomiesten ikääntymisen aiheuttamista haasteista pelastustoimelle. On käyty lävitse lukuisia toimia, joilla niin fyysistä kuin myös henkistä työkykyä kehitetään.

Selvitystyöryhmä teki myös mittavan määrän perusselvityksiä henkilöstön ikärakenteesta, kelpoisuuksia ja pätevyysvaatimuksia koskevista määräyksistä ja ohjeista, henkilöstön terveydentilaa koskevista tutkimuksista, työkykyä kehittävästä ja ylläpitävästä henkilöstöpolitiikasta sekä eläkkeelle siirtymisestä. Näihin liittyviä hankkeita onkin nyt piakkoin ensi syksynä lähdössä liikkeelle. Lisäksi toimenpiteiden on tarkoitus jalkautua pelastusasemille, jotteivät ne jää pelkiksi kirjoituspöytien paperitiikereiksi.

Pelastushenkilöstön ikääntymiseen liittyvät suunnitelmat sekä pelastusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen ovat siis suunnitelmissa. Ainoastaan eläkeikään liittyvä päätös on avoinna. Sitä se on ollut jo liian monia vuosia.

Perusongelma on, että jos kunnallisen puolen eläkeikäratkaisua ryhdytään nyt erikseen peukaloimaan yhden ammattiryhmän kohdalla, niin silloin kaikki muutkin alat ovat asiassa liikkeessä. Kieltämättä asiassa on perää, sillä esimerkiksi hoitajan työ vuodeosastolla on kovaa fyysistä työtä ja perusteita alemmalle eläkeiälle olisi myös tässä sektorissa olemassa.

Toisaalta taas ns. hälytys- ja valmiustyyppisissä tehtävissä, kuten poliisissa, rajavartiostossa, puolustusvoimissa on eläkeikä alempi. Esimerkiksi kenttätyössä olevalla poliisilla 60 vuotta. Kun noiden ammattiryhmien työnantaja on valtio, niin ikä on osittain sen johdosta alempi.

Palomiesten eläkekysymys lähtee avautumaan vasta, kun kunnallinen työmarkkinalaitos sekä palomiesten ammattiliitto pääsevät asiasta neuvotteluyhteyksiin ja sitä kautta sopimukseen. Yksi mahdollisuus tämän asian edistämisessä on myös eduskunnassa, joka piakkoin saa käsiteltäväkseen kunnallisen eläkelain, johon tehdään uuden työeläkelain mukaiset tarkistukset. Siinä vaiheessa käydään lävitse myös eläkeikäasioita.

Kaiken kaikkiaan on pidettävä siitä kiinni, että meillä on palo- ja pelastustehtävissä sellaiset henkilöt, jotka pystyvät ja jaksavat tarvittaessa auttaa silloin kuin hätä meillä on suurimmillaan. Tämän lisäksi oikeudenmukaisuuden nimissä emme voi myöskään unohtaa muita raskasta fyysistä työtä tekeviä ihmisiä. Ainakin yksilöllistä harkintaa ja maalaisjärkeä on jatkossa ryhdyttävä käyttämään, kun tulevaisuudessa arvioidaan eri ammattilaisten pärjäämistä kussakin työtehtävässä. Se voisi olla nyt aluksi helpoin ratkaisu.

Kirjoittaja on joensuulainen kaupunginvaltuutettu ja toimii sisäministeri Rajamäen erityisavustajana.
Kesäkuu 21.6.2006, Karjalan heili"