Italialaista ruokaa

Paras on VILLETTA, mutta sen arvostelu on blogissa hieman myöhempänä erikseen.

POMPEI

Italialainen ravintola Pompei löytyy Snellmaninkadun päästä Kruunuhaasta. Paikka on pieni, noin kymmenkunta asiakaspaikkaa ja kaksi saapasmaan kansalaista oli ainakin silloin, kun minä kävin töissä siellä.

Alkupala bruchetta oli hyvää ja vahvan valkosipulista sekä öljyistä. Toinen bruchetta näytti olevan uunissa paistettua ja sekin vaikutti varsin mukavalta. Leipä mitä ilmeisemmin itse tehtyä ja ohutta. Vähän rieskan ja pitsapohjan sekoitusen tapaista.

Pasta-annokset ovat isoja, mutta kuitenkin selllaisia, että ne jaksaa syödä alkupalan kanssa. Minun Carbonara oli hienoinen pettymys, kanamunaa oli tosi paljon ja kermaa vähän. Kuitenkin aattelin, että pitää käydä testaamassa muutama muu pasta-annos. Pastat olivat pääsääntöisesti tomaattipohjaisia.

Jälkiruokalista ei ole kauhean pitkä, mutta imeläkiveä sieltä varmasti sitä haluavalle löytyy.

Pitsoissa ja pastoissa oli laaja valikoima ja erikoisannoksiakin oli näköjään kasattu. Luulen, että pitsalöytöjen tekeminen on tuossa paikassa mahdollista.

Yleisilmeeltään enempi pitseria, kuin ravintola. Intiimi kiva tunnelma, hieman ahdasta. Suosittelen, jos tuolla kulmalla haluaa syödä. Sopii hyvin myös sunnuntai-iltapäivän paikaksi.

Sitten toinen italialainen ruokapaikka aivan Manalan kulmilta.


Eli BENJAMIN'S BISTRO, Dagmarinkatu 5

Tämäkin on pienehkö paikka, arviolta parikymmentä asiakaspaikkaa. Paikka on siisti ja sopii minusta hyvin esim. lapsiperheille. Enempi ravintola kuin pitsapaikka.

Ruokalista on todella pitkä ja sieltä löytyy hyvät alkupalavalikoimat, kuin pitsat ja pastat sekä lihat ja kalat, jopa mustekalan mustettakin. jälkiruokavalikoimassa on mm. italialaista maukasta jäätelöä tarjolla ja sorbettia saa appelsiinikuoressa.

Sienipasta oli tosi hyvää. Tomaattikastikkeen sai vaihdettua kermaan, joka oli positiivista. Myös tattirisotto oli maukasta ja tatin maku oli hyvin saatu kiinnitettyä ruokaan.

Annokset on tarkoitettu syötäväksi alkupalan kanssa. Ovat kuitenkin riittäviä sellaisenaankin.

Erityisesti pitää kehua paikan leipää, jota oli käytetty bruchetassa. Tosin kielikäännösten takia, en nyt ihan päässyt kärryille miten se oli tehty, mutta itseleivottua oli selvästi.

Kiva paikka ja ajattelin mennä uudestaankin tuonne. Lähellä eduskuntataloa, joten pikku lounastapaamisetkin sopivat kivasti tuonne, jos ei ole kauheata ruuhkaa. Joku viikko sunnuntaina paikka oli varsin täynnä ja pöytävaraus oli paikallaan.

Suosittelen, kuulema Lipponenkin käytti tuon talon pitsoja.


RAVINTOLA ANGELO

Herttoniemestä löytyy sitten Kontulasta sinne siirtynyt italialainen ravintola Angelo, Laivalahdenkaari 42.

Paikka on Pubin ja pitseerian väliltä. Iso terassi löytyy myös ja siihen paistaa aurinko varsin pitkään.

Ruokalistat eivät ole aivan mitenkään pitkiä, mutta annokset ovat isoja. Italialaisesta alkulautasesta yhdestäkin annoksesta syö kaksi ja kahdelle alkupalat ovat melkoiset ja varsin öljyiset. Perussettiä, mutta maittavaa. Teki vaikutuksen.

Carbonara-annos oli iso ja se oli maukasta. Myös naapuripöydän pitsat näyttivät isoilta.

Semmoinen perusitalialainen, en ehkä menisi uudestaan, tai enpä oikein tiedä. Palvelu ei ollut aivan samaa tasoa, kuin yleensä italialaisessa on.


DEL MAR

Mutta Herttoniemestä löytyy myös espanjalainen ravintola, joka on vielä kokeilematta. Ruokalista näytti taivaalliselta ja odotan vain, että pääsen kattomaan. Hintataso oli tosin hivenen kalliimpi. Kannattaa tsekata. http://www.delmar.fi/ Kerron sit tästä lisää, kunhan ehdin piipahtamaan.


SPAGHETTERIA DI GIOVANNI

Sitten on perusvarma lounaspaikka WTC-talon alakerrassa Spaghetteria di Giovanni. Annokset ovat pienehköjä eivätkä mitään maatakaatavia, mutta nopea lounaspaikka. Salaatitkin ovat ihan hyviä. Ne tuli pomon kanssa testattua toissa viikolla. Ei erityistä italialaista mitään, mutta kuin pastat.

Yläkerran Papa Giovanni on sitten Fine dine -juttuja. En pitänyt kauheasti, kävin siellä vuosi sitten. Annokset olivat pieniä ja jäi nälkä. Palvelu oli ihan hauskaa. Miljöö ok.

NERONE

Pitseria Nerone on perityylin italiaispaikka Helsingin hienostokaupunginosassa aivan lähetystöjen rajalla. Raitiolinja kuusi menee aivan portaiden edestä, joten sinne on helppo saapua. Miljöö on ihan ok, ei hienoa ruokailua, mutta semmoista paremmanlaatuista pitsan mättöä. Kaksinpareille löytyy mukavia pyötäloosheja, joskin koko ravintolassa ei oikein ole kynttiläillalliselle sopivaa atmosphereä.

Alkuun pitää kehua alkupaloja. Bruchetta on pikku pitsapohjaan tehty leipä, joka on varsin mainio. Pikkunälkään ei tarvitse muuta, sen verran iso annos on. Hinta laatu on aivan huikea. Suosittelen.

Lista on kattava ja sieltä löytyy vaikka mitä. Erikoisuudet ovat erikoisia. Puhvelinmaitojuustotatti -pitsa oli oikein hyvää ja pitsa on sen verran iso, että ei sitä jaksa syödä kunnolla, eli mukaankin saa vielä reipaasti evästä.

Votkapasta ei ollut hyvää. Itse asiassa se oli pahaa, enkä löytänyt siitä votkan makua. En mitenkään. Hyvä markkinointikikka, sillä pasta oli kalliimpi kuin normaalit pasta-annokset. Pastan pitsakinkkusuikaleet veivät ruokahalunkin. Italialaisessa nuo suikaleet tuntuivat "ruokahaureudelta". Ei oikein muuta voi sanoa.

Viinivalikoimat eivät olleet kummoiset, mutta juotua nekin tulivat. Tarjoilija ei ollut kärryillä valikoimasta. Tosin selvitteli ihan hyvin asian sitten kysymysten jälkeen.

Kuitenkin sen verran mukavata oli, että voisinpa käydä uudestaankin testaamassa tuota paikkaa. Kokeile: http://www.ravintolanerone.com/


JUTTUTUVAN Dippilohkoperunat

Söinpäs tuossa Juttutuvassa Dippi lohkoperunat -nimisen 3 euron annoksen. Lisukkeeksi tuli majoneesia ja sweet chilli kastiketta. En syö heti toiste. "Lohkoperuna" tarkoitti kahtia halkaistua perunaa, johon oli riputeltu grillimaustetta ja suolaa. Sitten se oli uunissa paistettu.

Jäin miettimään, miten tuommoinen reilu napostelupalanen olisi pitänyt syödä? Sormin se tuntui vähäsen isolta, haarukka taas tuohon perunaan pieneltä ja kori huonolta lautaselta syödä veitsellä ja haarukalla.

No niin tai näin. Entinen kanakori oli kuintekin ihan kurkoa oluen kannsa napostella. Tämä on sitten varmaan joku uusi innovaatio. Tyhmää.

Tekele

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ensimmäinen budjetti on nähnyt päivän valon. Budjetista on kokoomuksen suulla puhuttu kukkalausein, kuten vaaleissakin. Kaikki kivat ja mukavat asiat on kuorrutettu lipevillä kielikuvilla ja tyhjää kolisevilla mainoslauseilla. Ne ikävät jokaisen kansalaisen kukkarossa näkyvät raha-asiat on haluttu unohtaa. Ehkä se on ihmisten harhaan johtamista, en tiedä.

Budjetissa otetaan kaikilta lisää veroa bensasta sekä sähköstä ja korotetaan kaikkia koskevia kunnallisia maksuja, kuten terveyskeskusmaksuja. Nämä kaikki asiat ovat minusta hyvin outoja. Bensiinin hinta nousee joka tapauksessa maailmanmarkkinahinnan myötä. Nyt hallitus vielä nostaa lisää bensan hintaa omalla päätöksellään. Tämä tuntuu enemmän täällä Pohjois-Karjalassa, kuin Etelä-Suomessa, missä joukkoliikenne toimii varsin hyvin. Hallitus nostaa myös sähkön hintaa verotuksen kautta, vaikka sähkön hinta tulee nousemaan pian nopeasti joka tapauksessa päästökaupan johdosta. Tämänkin tuntuu täällä pakkasten maakunnassa keskimääräistä enemmän.

Asumisen ja elämisen hinta siis nousee. Se nousee samaan aikaan kuin korotkin nousevat, kuten asuntolainojen korot. Myös hallituksen päätökset sähkö- ja bensiiniveron korottamisesta kiihdyttävät myös inflaatiota, joka tietenkin vaikuttaa sitten myös korkotasoon. Olisikin varsin perusteltua, että elämisen sekä asumisen kustannustasoa ja veronkorotuksia pitäisi kompensoida kaikille kansalaisille. Tapahtuuko se sitten asuntolainavähennystä parantamalla ja eläkkeensaajan ja yleisen asumistuen ehtoja parantamalla, on hallituksen ratkaistavissa. Tekoja kuitenkin tarvitaan.

Kuntien kansalaisilta keräämät palvelumaksut nousevat siis myös. Kuitenkin nämä maksujen nousut kerätään kunnilta pois sen sijaan, että niiden avulla parannettaisiin palveluita eli tarkoitus on vain tehdä kansalaisille vain kalliimmat palvelumaksut kuntapalveluista. Samaan aikaan tukea ollaan lisäämässä yksityisen sektorin palveluihin.

Edellisessä hallituksessa SDP pysäytti silloin maksujen korotukset. Demareiden mielestä kunnallisten maksujen oikeudenmukainen kohdentuminen ei ollut kohdallaan tai sitä ei ollut ollenkaan arvioitu. Epäoikeudenmukaisuudesta on hyvä esimerkki hallituksen aie päivähoitomaksun nollamaksuluokan poistamisesta, joka on erityisen hankala esimerkiksi yksinhuoltajaperheille. Päivähoitomaksuihin tulee varmasti muitakin korotuksia, mutta näistä ei haluta kertoa. Myös eläkeläisille luvatut lisärahat taas tulevat hupenemaan kohoaviin terveyskeskus- ja poliklinikkamaksuihin. Osa eläkeläisistä ei edes saa hallitukselta mitään lisätuloa, jolloin heistä tulee varsinaisia väliinputoajia kuntamaksujen korotuksissa.

Erikoiselta tämä tuntuu. Nyt meiltä kaikilta kerätään pikkupurojen kautta valtion kassaan lisää rahaa. Rahaa, jota Suomen kansantaloudessa enemmän kuin koskaan ja valtiontalous on loistavassa kunnossa. Tuo kaikilta kerätty raha jaetaan niille, joilla sitä jo tahtoo ennestään olla, eli yritysten ja maa- ja metsävarallisuuden haltijat saavat perintövapauden ja yritystukia korotetaan kaikilla sektoreilla.

Valtiovarainministeri Kataisen johtama talouspolitiikka tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Kun SDP ei ole nyt hallituksessa, saisivat keskusta ja Vanhanen nyt pikaisesti ryhdistäytyä. Muutoin tosirikkaat saavat pian kaiken.

8.8.2007 / Karjalan Heili / Ismo Kainulainen
Kolumni on julkaistu sanomalehti Karjalan Heilissä 8.8.82007