Karjalaisen vaalisivuston kirjoitus: Järkeviä uudistuksia työntekoon

Järkeviä uudistuksia työntekoon

Työnteon pitäisi kannattaa aina. Kukaan ei työtä tee pelkästään työn tekemisen ilosta. Meillä on useita klassisia tilanteita, jolloin käteen ei jää työstä kuin se ilo. Esimerkiksi osa-aikatyössä ansiot jäävät monesti varsin pieniksi. Tilannetta korostaa vielä se, että palkan yhteensovitus mm. asumistuen kanssa leikkaa kuukauden tulot monesti plus miinus nollaan, jopa miinuksellekin. Tähän päälle vielä viiveet työttömyyskassan maksuissa tuovat jo sellaisia piirteitä mukaan, jolloin työssä käyminen ei ole taloudellisesti järkevää.

Näitä niin sanottuja tuloloukkuja on purettu ja asiaan on saatu monia parannuksia. Kuitenkin asumistukijärjestelmässä on edelleen kankea tuloharkinta. Siksi olisi järkevää muuttaa asu-mistuen tuloharkintaa siten, että tulot huomioitaisiin esimerkiksi useammalta kuukaudelta ja tulorajaa nostettaisiin huomattavasti korkeammaksi. Työnantajien palkkatodistusten toimittamistoimintaa sekä työttömyyskassojen päivärahojen maksuja on myös edelleen joustavoitettava sekä nopeutettava. Osittain tähän liittyy myös työttömyyskorvausten puolison tuloharkinnasta luopuminen.

Tämän lisäksi vuokratyöhön, osa-aikatyöhön sekä ns. pätkätyöhön on saatavat samat työelä-män säännöt kuin ns. normaaleissa työsuhteissa on. Siihen kuuluvat vuosilomat, sairasvakuutuksen ja työterveydenhuollon edut sekä mahdollisuus koulutuksiin. Nämä asiat on seuraavien kansanedustajien otettava työlistalle ja ne voidaan hoitaa kuntoon seuraavan tuloratkaisun yhteydessä. Pieniä osauudistuksia, jotka luovat kannattavuutta työn tekemiseen.

Ismo Kainulainen, Demarien kansanedustajaehdokas nro 18
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisen nettivaalisivustolla 27.2.007
http://vaalikone.karjalainen.fi/index.php?BBoard[list]=9&BBoard[nthread]=454

Sea Horse

Kävin eilen illalla työn merkeissä syömässä ravintola Sea Horsessa, lempinimi "sikala". Paikka henkii legendaarisuutta ja ajan kuluminen näkyy sisustuksessa, joka on viehättävä. Jotenkin keskieurooppalaiset oluttuvat tulevat tuosta paikasta mieleen.

No, tuo paikka oli aivan täynnä ja kuulema pöydän varaaminen kannattaa tehtä todella ajoissa, sen verran suosittu paikka on. Ruokalista on hyvä ja monipuolinen. Löytyy pihvit, kalat, useita alkupaloja sekä hyvät jälkiruuat. Joukossa on klassikoita, kuten pyttipannu, lihapullat ja perunamuusi. Löytyypä sitten listalta erikoisemia, kuten kateekorvaa, tuhtia sisäfileetä, maksaa jne. Annokset ovat todella isoja ja siksi sitä sikalaksi sanotaan. (Lounaslistalla oli perinteistä kotiruokaa, lihapullia, makaronilaatikkoa jne. Kolme vaihtoehtoja joka päivä.)

Ruoka oli aivan oikeasti hyvin laitettua ja hyvänmakuista. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä ja huumorin tajuista. Tuhkakupit vaihtuivat myös tiuhaan.

Hyvä seurusteluravintola, tasaista puheensorinaa, ei hienostelua ja takuuvarma ruoka. Suosittelen.

Itärajan vaalipiiri?

Ensi vaalikauden tavoitteeksi on asetettu vaalipiirien uudistaminen vastaamaan nykyistä paremmin äänten suhteellisuutta ja tasoittamaan suhteellisuudessa olevia eroja. Uudistaminen on tärkeää, sillä nykyinen vaalijärjestelmä on epäoikeudenmukainen eri alueiden ihmisille. Esimerkiksi Tarja Cronbergin on lähes mahdoton päästä uudestaan kansanedustajaksi, koska vihreiden äänet eivät riitä aiemmpien vaalien perusteella yhteen kansanedustajan paikkaan.

Vaaliliitot pitäisi myöskin kieltää, koska ne vääristävät demokratiaa. Ajatellaan nyt perussuomalaisia ja kokoomusta. Ei taida olla puolueilla yhtenäistä vaaliohjelmaa tai asioita ylipäänkään, mutta silti toisen puolueen äänestäminen voi koitua tuossa liitossa hyvinkin toisen puolueen ehdokkaan läpivientiin ja näin esim. päinvastaisten tavoitteiden kannattaja voi tulla äänestäjän edustajaksi.

Vaalipiiriuudistuksen vaihtoehdoksi on muodostumassa yhtenäinen Itä-Suomen vaalialue tai vaalipiiri, johon kuuluisivat molemmat Savot ja Pohjois-Karjala. Sitten on eri variaatioita, miten äänet ja paikat jaetaan. Ongelma tuossa hommassa minusta vain on, että asiapohja tuolla Itä-Suomen alueella on paikoin varsin ristiriitainen. Kehitämmkö 5- vai 6 –tietä, rakennammeko Savon rataa vai Karjalan rataa, kilpailemmeko Venäjä -asioista, kuten nyt? mikä on keskus-/pääkaupunki jne.

Minusta olisikin asioiden kannalta parempi, että muodostettaisiin Itärajan vaalipiiri yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Nimi voisi olla Karjalan vaalipiiri tai Itärajan vaalipiiri. Tällä seudun kehittämisellä on paljon yhtenäisyyksiä ja se voisi olla pitemmälläkin ajanjaksolla luontainen yhteistyöalue. Ainakin vahva metsäosaaminen on iso vahvuusalue, Venäjän raja-aluepolitiikka toinen, yhteiset isot liikennehankkeet niin rauta- kuin maanteillä on kolmas, Saimaan kanavan ja Saimaan vesistöalueen yhteinen kehittäminen neljäs ja sitten vielä tämä karjalaisuus.

Nyt olisikin aika laatia yksi sormiharjotelma siitä, miten Pohjois- ja Etelä-karjalan maakunnista voitaisiin muodostaa yhteinen vaalipiiri ja mitä se tarkoittaisi suhteellisuuden parantumisena. Minusta myös Kymeenlaakson voisi yhdistää Itä-Uudenmaan maakuntaan ja näin myös Uudenmaan vaalipiiristä tulisi pienempi, jolloin suhteellisuus samalla paranisi koko maassa.

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisen vaalisivustolla 21.2.2007

Ravintola kappeli

Kappelin menu on hyvin perinteinen kotiruokapitoinen ja täynnä suomalaista historiaa. Se ei ole kauhean houkutteleva, koska karjalaispojalle siinä ei nyt ole kauheita yllätyksiä. Sen sijaan Kappelissa sattui olemaan bliniviikot, joten ajattelin katsoa sen kortin.

Kappelin blini on leikatessa ja haarukalla nostaessa rasvaa tihkuva ja tippuva. Tattaria on taikinassa liian paljon minun makuuni. Täytteistä raakakypsennetyt osat ovat raakoja, kuten pitääkin, mutta maku jää enemmän tuonpuoleiseksi. Mäti, smetana ja sienisalaatti toimivat, mutta muut ovat enemmän ruokalistan kirjainkoristeita. Toista bliniä ei tarvita, vaikka tarjoilija sitä suosittelee. Hyvä lounaspala päiväkävelyn kunniaksi.


Ravintola Barbanera (Bryssel)

Ravintola oli hyvin sisustettu ja tunnelmallinen pieni ravintola. http://www.resto.com/barbanera/

Palvelijaporukkaa siellä oli laskujeni mukaan yhdeksän. Asiakkaita saman verran. Päällepäsmärinä toimiva simputti nuorempia alaisiaan aina takin poisottoa myöten. Ei tuntunut mukavalta katsoa sitä vierestä. Koulutus on kai tuollaista Italiassa.

Kuitenkin sain kivan pöydän ja pääsin ruokalistojen pariin. Ne olivat kaikki ranskaksi, joten vartin arvailun jälkeen pyysin kääntämään valitut kohdat vielä englanniksi. Tilasin kokeeksi erikoisempaa tryffelipastaa. En ole siihen Suomessa törmännyt. Juomaksi otin talon viiniä, koska sitä kehuttiin vuolaasti. Ihan ok ja hinta laatu oli kohdallaan. Valkkaria, joka oli kuivaa ja hyvin aromikasta.

Ruoka oli hyvää. Täytettyjä tortelliineja lampaasta, kermakastiketta ja raastettua tryffeliä, joka on aivan yliarvostettuja minusta. Kuitenkin pääsin mielenipäähän ja ruoka juomineen jäi maksamaan alle kolmekymppiä. Kallista, mutta tilanteeseen nähden vähän. Kiva paikka, mutta simputus ja pelkät ranskalaiset menut ottivat päähän.

Luonnonlohta on suojeltava

Suomessa on viime vuosien aikana pääsyt luonnonlohikanta varsin huonoon kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä poikaskantoja.

Istutukset, jotka merialueille on tehty eivät ole toimineet, sillä syystä tai toisesta eivät istukaspoikaset ole siellä pärjänneet.

Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat luonnonvaraiset lohet.

Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle ammattikalastajakunnalle, jotta emokalojen nousu voitaisiin turvata pohjoisen jokivarsiin. Pyyntiaikoja on rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnonllinen lisääntymismahdollisuus jokialueilla.

Myös Pohjois-Karjalassa pitäisi luonnonlohikantojen nousumahdollisuuksia ryhtyä määrätietoisesti parantamaan. Kunnollisten kalaportaiden rakentaminen esimerkiksi Pieliselle ja Höytiäiselle on laitettava maakuntaliiton hankelistaan sekä pistää asia vireille myös rahoittajatahoilla sekä ns. Helsinginpäässä.

Tulevaisuuden kalastusmahdollisuuksista on huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen kalansaaliin varmistamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Karjalaisen vaalisivustolla 14.2.2007

Lääkkeiden hinnat ja saatavuus

Lääkkeiden hintakehitykseen on tällä vaalikaudella vaikutettu mm. rinnakkaisvalmisteiden esiin nostamisella. Tämä on esimerkiksi kolesterolilääkkeissä tuonut isoja säästöjä niin käyttäjille, kuin myös yhteiskunnalle.

Toiminta on ollut oikeansuuntaista ja tätä pitää edelleen jatkaa. Lääkekorvausjärjestelmään pitäisi tehdä vielä vielä uudistus nykyisten lisäksi. Minä laittaisin lääkkeiden kelakorvauksiin asiakaskohtaisen alarajan esim. kymmenen euroa, jolloin harvoin sairastavat tai yhden lääkekuurin hakijat jäisivät pois tästä KELA:n kuittibyrokratiasta. Tästä syntyneen säästön siirtäisin paljon sairastavien korvauksiin ja nostaisin siellä korvaustasoja. Tämä olisi minusta myös oikeudenmukainen ratkaisu paljon sairastavien hyväksi.

Lääkejakelussa on myös päästävä eteenpäin. STM:n lääkeseminaarissa tehty ehdotus lääkejakelun ulottamisesta lääkärien vastaanotolle harvaanasutuilla seuduilla on minusta kannatettavaa. Muutoinkin olen monta kertaa taivastelllut, miksi sairaana pitää lähteä lääkärin jälkeen seikkailemaan ja etsimään avoinna olevaa apteekkia. Tuo lääkäriapteekkiesitys olisi minusta askel aivan oikeaan asiakaslähtöisen palvelun suuntaan. - Ismo Kainulainen (sd.)

09.02 16:32, viimeisin 09.02 16:32, vastauksia: 0, avattu 13 kertaa
Kirjoitus on julkaistu Karjalaisen vaalisivustolla perjantaina 9.2.
http://vaalikone.karjalainen.fi/?BBoard[list]=9&BBoard[nthread]=327

Pörssisäätiön juttu

Pörssisäätiön tekemä haastattelu ompi näköjään nyt julkaistu.

Siinä sitä sitten on suomalaisen omistajuuden politiikkaa linjattu. ;)

Juttu löytyy osoitteesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx

Vaalikirjoituksia

Täräytinpäs seuraanvanlaisen kirjoituksen tuonne Karjalaisen vaalisivuistoille. Tosin sivustojen tekstit ovat kylläkin nyt varsin hankalasti katseltavissa. Entinen järjestelmä oli parempi selata.

"Päivähoitomaksuista veroale

Veronalennusten huutokauppa on taas ollut käynnissä tällä viikolla. Eri puolueet ovat kukin tehneet lupaukset kevennyksistä ja niiden painopisteistä. Tämän ja edellisen hallituksen veropolitiikka on ollut vahvasti elvytykseen perustuvaa. Tuloratkaisua on tuettu veronalennuksin. Tämä on johtanut siihen, että kotimainen kulutuskysyntä on ollut vilkasta, joka taas näkyy siinä, että palvelusektorille on syntynyt valtavasti uutta työtä ja työpaikkoja. Ihmiset ovat halunneet ja uskaltaneet tehdä uusia hankintoja ja parantaa näin elämäntasoaan. Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta on toteutunut juuri pitkälti palvelualojen työllisyyskehityksillä. Harrastettu veropolitiikka on toiminut.

Ensi vaalikaudella tilanne on hieman toinen. Tällä hetkellä ei ole tarvetta kansantaloutta elvyttää, sillä talouskasvun arvioidaan olevan nyt liki 6 % ja taantumaa ei ole näkyvissä. Sen johdosta ei ole järkevää tehdä tuloveroon kautta linjan veroasteikon alennusta, koska nyt sillä ei näyttäisi olevan saavutettavissa merkittävää työllisyysvaikusta ja talouskasvua. Toinen asia sitten on syntyykö ensi syksynä tuloratkaisu. Se näyttäisi ainakin näillä näkymin edellyttävän myös valtion mukana oloa ja hinta lasketaan miljardiluokassa. Kuitenkin talouskasvun hedelmiä jää edelleen hyvinvoinnin kehittämiseen.

Tasaisen ja kaikkiin tuloluokkiin kohdistuvan verojen alentamisen sijaan minusta olisi järkevää etsiä verohelpotuksiin arvioidulla määrärahalla muita kohteita. Ensinnäkin eläkeläisten verotusta tulisi korjata yhtenä täsmäiskuna, jotta heillä pienistä ja vähän suuremmistakin eläketuloista jäisi enemmän käteen. Nythän muutamilla ryhmillä verotus on tiukempaa kuin palkansaajilla ja tämä ei ole oikeudenmukaista.

Lapsiperheet olisivat minusta myös toinen ryhmä, jota pitäisi suosia verotuksessa. Lapsivähennys poistui joku vuosi sitten, joskin lapsilisiä silloin tarkistettiin merkittävästi. Lapsivähennystä ei ole syytä palauttaa, vaan pikemmin lapsilisä on korotettava samaan tapaan kuin tällä vaalikaudella. Sen lisäksi ensimmäisen lapsen lapsilisä tulisi nostaa toisen lapsen tasolle, kun maalaisjärki sanoisi kuluja olevan ensimmäisestä vähintään saman verran kuin toisesta. Myös yksihuoltajakorotusta on edelleen nostettava.

Kolmannen veroräätälöinnin tekisin päivähoitomaksuihin. Päivähoitomaksuissa on kuntien taholla valtava nostopaine. Istuva hallitus ei ole halunnut niitä nostaa, joka on ollut varsin järkevää työllisyyden ja työhön kannustamisen näkökulmasta. Kuitenkin päivähoitomaksujen tulorajat ovat nyt tehtyjen veroalennusten myötä ajautuneet sellaisiksi, että jo varsin pienituloisetkin joutuvat maksamaan kalleinta maksuluokkaa. Siksi ensinnäkin on näitä tulorajoja nostettava reippaasti.

Toinen liike päivähoitomaksuissa olisi kokonaistason laskeminen. Nyt ongelma on se, että työttömyydestä työhön astuttaessa päivähoitomaksu monesti syö sen käteen jäävän lisätulon. Erityisen isoksi tämä voi nousta monilapsisilla perheillä. Siksi olisi järkevää laskea näitä maksuja kautta linjan. Kunnille tämä päivähoitomaksujen tasonalennus tulisi kompensoida veronkevennyksiin ajatellusta jakovarasta. Tällöin voidaan ajatella, että veronalennus suunnattaisiin näin lapsiperheille. Se olisi myös oikeudenmukainen, koska lapsiperheiden menot ovat tänä päivänä huomattavasti suuremmat, mitä lapsiperheiden ja ns. lapsettomien perheiden kustannusten tasaamisen tarkoitettu lapsilisä on."

Autoverotukseen muutoksia

Tällä kertaa kirjoittelen tätä tekstiä tiistaiaamuna Brysselissä Euroopan valtiovarainministereiden Ecofin -kokouksesta. Kokous on ensimmäinen Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen ja Saksa johtaa nyt vuorostaan puhetta. Kokouksessa käydään lävitse Saksan kauden tavoiteohjelmaa, pohditaan euron käyttöönoton sujumista Sloveniassa, käydään lävitse toimia Ranskan budjettialijäämän vuoksi, pohditaan Lissabonin strategian talous- ja työllisyystoimien onnistumista ja käydään eri maiden talouspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja lävitse.

Ministereiden lounaalle on keskustelunaiheeksi valittu energia- ja ilmastonmuutosasiat. Tämä teema on ollut esillä viimeaikoina lähes kaikissa pöydissä, missä on pohdittu tulevaisuuden politiikkaa. Varsin kuvaavaa on Englannin valtiovarainministerin Gordon Brownin toteamus,
että valtiovarainministeriöiden olisi muututtava ympäristöministeriöiksi.

Talousihmiset ovat heränneet näkemään, että jotain on tehtävä ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi. Mittavat aineelliset tuhot, joita luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet, ovat saaneet talousihmisiltäkin silmät auki. Ympäristönsuojelu ei ole enää pelkää itsensä kahlitsemista, vaan nyt näyttää siltä, että suojelutoimet tulevat asiaan kuin asiaan niin sanotusti läpäisyperiaatteella.

Suomessa on aktiivisesti hakeuduttu ja sopeuduttu kansainvälisen ilmastopolitiikan linjauksiin. Olemme mukana Kioton -sopimuksessa, jonka tavoitteena on laskea päästöjä. Yksi keskeisiä teemoja tulevaisuudessa on miten saamme niin Suomessa kuin muualla maailmassa autoilun päätökset kuriin ja mieluummin päästöttömiksi. Joka tapauksessa tiedossa on sekin,
että öljyä ei riitä enää moneksi kymmeneksi vuodeksi. Siksikin meidän pitää etsiä uusia voimanlähteitä autoiluun.

Suomen on onnistuttava uudessa teollisessa vallankumouksessa, jonka avulla pääsemme eroon öljyenergiariippuvuudesta ennen vuotta 2030. Tavoitetta on turha toivoa helpoksi. Kuvaavaa on, että vaikka olemmekin yhden sukupolven aikana onnistuneet puolittamaan öljynkulutuksen, on sen toisen puolikkaan korvaaminen aivan toisenlainen haaste. Markkinaehtoinen energiatehokkuuden ja käyttövoimavalikon parantaminen ei riitä. Öljy ja bensiini ovat olleet helppoja energian lähteitä liikenteessä, lämmityksessä ja työkoneissa. Nyt tarvitaan uutta biopolttoaineisiin pohjautuvia energianlähteitä.

Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin vanha autokanta. Tämä on ympäristönäkökulmasta iso rasite, sillä päästöt ovat vanhaan tekniikkaan pohjautuvissa autoissa paljon suuremmat kuin uuden tekniikan autot. Siksi olisi varsin perusteltua, että Suomessa ryhdyttäisiin antamaan uusille energiatehokkaille sekä ympäristöystävällisille autoille
verovähennys. Autoverotusta olisi syytä rukata vielä vähän muutoinkin, jotta uuden auton ostaminen olisi kannattavampaa, kuin vanhojen. Suhteessa ei ole myöskään mitään syytä kiristää muiden autojen verotusta, vaan asiassa on syytä edetä juuri verovähennysten muodossa.

Näitä tämmöisiä pieniä uudistuksia tarvitaan ja kansainvälisesti meidän tulee pitää jatkuvasti ääntä puhtaamman luonnon puolesta.

Kolumni Karjalan Heilissä 31.1.2007