Autoverotukseen muutoksia

Tällä kertaa kirjoittelen tätä tekstiä tiistaiaamuna Brysselissä Euroopan valtiovarainministereiden Ecofin -kokouksesta. Kokous on ensimmäinen Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen ja Saksa johtaa nyt vuorostaan puhetta. Kokouksessa käydään lävitse Saksan kauden tavoiteohjelmaa, pohditaan euron käyttöönoton sujumista Sloveniassa, käydään lävitse toimia Ranskan budjettialijäämän vuoksi, pohditaan Lissabonin strategian talous- ja työllisyystoimien onnistumista ja käydään eri maiden talouspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja lävitse.

Ministereiden lounaalle on keskustelunaiheeksi valittu energia- ja ilmastonmuutosasiat. Tämä teema on ollut esillä viimeaikoina lähes kaikissa pöydissä, missä on pohdittu tulevaisuuden politiikkaa. Varsin kuvaavaa on Englannin valtiovarainministerin Gordon Brownin toteamus,
että valtiovarainministeriöiden olisi muututtava ympäristöministeriöiksi.

Talousihmiset ovat heränneet näkemään, että jotain on tehtävä ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi. Mittavat aineelliset tuhot, joita luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet, ovat saaneet talousihmisiltäkin silmät auki. Ympäristönsuojelu ei ole enää pelkää itsensä kahlitsemista, vaan nyt näyttää siltä, että suojelutoimet tulevat asiaan kuin asiaan niin sanotusti läpäisyperiaatteella.

Suomessa on aktiivisesti hakeuduttu ja sopeuduttu kansainvälisen ilmastopolitiikan linjauksiin. Olemme mukana Kioton -sopimuksessa, jonka tavoitteena on laskea päästöjä. Yksi keskeisiä teemoja tulevaisuudessa on miten saamme niin Suomessa kuin muualla maailmassa autoilun päätökset kuriin ja mieluummin päästöttömiksi. Joka tapauksessa tiedossa on sekin,
että öljyä ei riitä enää moneksi kymmeneksi vuodeksi. Siksikin meidän pitää etsiä uusia voimanlähteitä autoiluun.

Suomen on onnistuttava uudessa teollisessa vallankumouksessa, jonka avulla pääsemme eroon öljyenergiariippuvuudesta ennen vuotta 2030. Tavoitetta on turha toivoa helpoksi. Kuvaavaa on, että vaikka olemmekin yhden sukupolven aikana onnistuneet puolittamaan öljynkulutuksen, on sen toisen puolikkaan korvaaminen aivan toisenlainen haaste. Markkinaehtoinen energiatehokkuuden ja käyttövoimavalikon parantaminen ei riitä. Öljy ja bensiini ovat olleet helppoja energian lähteitä liikenteessä, lämmityksessä ja työkoneissa. Nyt tarvitaan uutta biopolttoaineisiin pohjautuvia energianlähteitä.

Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin vanha autokanta. Tämä on ympäristönäkökulmasta iso rasite, sillä päästöt ovat vanhaan tekniikkaan pohjautuvissa autoissa paljon suuremmat kuin uuden tekniikan autot. Siksi olisi varsin perusteltua, että Suomessa ryhdyttäisiin antamaan uusille energiatehokkaille sekä ympäristöystävällisille autoille
verovähennys. Autoverotusta olisi syytä rukata vielä vähän muutoinkin, jotta uuden auton ostaminen olisi kannattavampaa, kuin vanhojen. Suhteessa ei ole myöskään mitään syytä kiristää muiden autojen verotusta, vaan asiassa on syytä edetä juuri verovähennysten muodossa.

Näitä tämmöisiä pieniä uudistuksia tarvitaan ja kansainvälisesti meidän tulee pitää jatkuvasti ääntä puhtaamman luonnon puolesta.

Kolumni Karjalan Heilissä 31.1.2007