Kylpylä Kimmelin puistoon

Pohjois-Karjalan osuuskaupan vauhdikkaasti esiintyvä toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toivottaa kylpyläinvestoinnit tervetulleeksi Kimmelin puistoon. Hämäläisen mielestä Joensuussa ei ole tarvetta lisätä uutta hotellikapasiteettia ja Kimmelin puisto olisi hänen mukaansa aivan oivallinen paikka myös kylpylälle. Tämä on samalla vastaus muutamille Joensuuta sillä silmällä katselevien hankkeille.

Erityisen mielenkiintoista Hämäläisen esityksessä on, että hän toivottaa investoijat tervetulleeksi Kimmelin puistoon. Tosin oletettavaa on, että viime vuosien hyvillä tuloksilla tasettaan lihottanut yhtiö on myös valmis käyttämään omaakin pätäkkää, mikäli vain sopiva kumppani investoinnille löytyy, kuten Kimmelinkin tapauksessa tapahtui. Kuitenkin uusi ja varteenotettava avaus on ilmaan heitetty ja se on erityisen mielenkiintoinen, kun emoyhtymä SOK juuri tehnyt uuden aluevaltauksen hankkimalla kuusi kylpylää omistukseensa.

Kimmelin puisto olisi mitä parhain paikka kylpylälle. Kauniit näkymät joelle ja valmis hotellirakennus tuliterine yökerhoineen vieressä. Ainoa, mikä tuossa asiassa kirvelee on idyllisen ja rauhaisen puistoalueen tuhoutuminen. Ongelmia varmasti tuottaa myöskin jokivarsirakentaminen sekä kaupunkimiljöön muutokset, joista ei ilman mielenosoituksia ja ympäristökeskuksen suurennuslasia selvitä. Pidemmälle ajatellen, nyt kovassa suunnittelussa oleva yläsatamakadun silta, joka tulee Kimmelin viereltä harppaamaan joen ylitse tuo myös omat haasteensa. Toisaalta se samalla tuo auto- ja matkustajavirran yhden Joensuun parhaimman majoituspaikan vierelle.

Viikko sitten perjantaina maakuntalehti Karjalainen uutisoi korkean tason hyvinvointikeitaan etsivän rahoittajia. Maakunnan matkailupalvelun kehitysjohtajan vetämä hanke on edistynyt ja mitä ilmeisimmin toimitusjohtaja Hämäläisen viesti on tarkoitettu juuri tuohon hankkeeseen. Nyt suunnittelupöydälle rakennettu hyvinvointikeidas/kylpylä on kaavailtu tulevan Mehtimäen yliopisto- ja tiedepuistokampukselle, hivelemään ja hieromaan tutkijoiden sekä muiden alueella vierailevien aivo- ja hermonystyröitä. Hankkeen toivotaan myös tuovan alueelle turisteja ja(vihdoinkin) Pietarin ja Moskovan alueilla viritellään turistinuotan vetopaikkoja matkailututkimuksella. Myös Venäläistä rahaa haluttaisiin tulevaan matkailun riski-investointiin, joka ensi-istumalta hieman puistattaa.

Toisaalta tuntuu hyvältä, että Joensuussa on intoa kehittää kaupunkia ja suunnitella uusia työpaikkoja sekä investointeja. Kuitenkin nyt pitäisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Jos Pohjois-Karjalan matkailun lippulaivan lipun, Kolin nostaja PKO tahtoo olla mukana kylpyläbisneksessä, niin eikös silloin pitäisi lyödä heti kättä päälle?

PKO:n omistaa lipo 43 000 pohjois-karjalalaista ja siten yrityksen ja kylpylän mahdollinen tuotto jää ylijäämäpalautuksina ja investointeina vahvistamaan maakunnan kansantaloutta sen sijaan, että joku muu organisaatio tai yritys kerää voiton omia tarkoituksiaan edistämään. Toisaalta taas Joensuun keskusta tarvitsee lisää kilpailua viihdesektorille, mutta uskon sen hoituvan tulevien keskustan rakennushankkeiden kautta parempaan kuntoon.

Joensuun kaupungintalolla pitää istua nyt pikaisesti alas ja tuoda nopealla aikataululla kaupunginvaltuuston istuntoon vaikkapa tiedonantoasiana nuo kaksi kylpylävaihtoehtoa. Olisipa hyvä kuulla myös toimitusjohtaja Hämäläisen suusta, olisiko hänellä mahdollisesti jo nopealla aikataululla pystyyn nostettava ehdotus kylpyläpuistosta. Hanketta on tarkasteltava myös sillä silmällä, että joen itaranta rakentuu myöskin rautatieasemalle tulevan matkakeskuksen tiimoilta, kuin myös Penttilän raitin ja rantabulevardin myötä. Joensuusta onkin kovaa vauhtia tulossa aivan toisenlaisen näköinen kaupunki ja siksi myös palveluita ja työpaikkoja on syytä rakentaa toiselle puolelle jokea.

Kolumni on julkaistu Radio Rexin nettisivuilla 20.3.2006 www.radiorex.fi