Matkustan lähes joka viikko Helsingistä Joensuuhun. Välillä lentäen, välillä junalla riippuen siitä ovatko työt siinä mallissa, että matkalla niitä ei tarvitse tehdä. Erityisesti olen pitänyt junalla matkustamisesta, sillä nykytekniikan aikaan niin työnteko tai vaikka elokuvien katselu on helppoa ja yksinkertaista. Yöjuna on myös ollut kätevä. Iltaisin voi esimerkiksi hoitaa kaupunginvaltuuston kokouksen ja sen jälkeen sitten nukkua yönsä ja siirtyä aamulla suoraan töihin. Se on myös palvellut isoa joukkoa rakennusmiehiä, jotka kätevästi ehtivät sillä vehkeellä suht ajoissa aamuksi etelään töihin.
Mutta. Nyt juna-aikataulut ovat astuneet uuteen aikaan. Samassa yhteydessä yöjunaliikenne Pohjois-Karjalaan lakkasi. Viimeinen vuoro Helsinkiin päin lähtee nyt iltasella kello 18.10. Tampereelle pääsee vielä noin parikymmentä minuuttia myöhemmin. Aiemmin junat lähtivät yön selkään 23.07 ollen perillä aamiaisen aikaan päätepisteessä. Nykytilanteessa on siis etsittävä matkan päätepisteestä siskonpetiä tai otettava teltta mukaan, jotta voi yöpyä suurin piirtein samoin kustannuksin, kuin makuupaikka olisi junassa maksanut.
Tämä yöjunaratkaisu sattuu kaikkein kipeimmin opiskelijoihin, tutkijoihin sekä siihen porukkaan, joka pyrkii vaikuttamaan Helsingin päässä siihen, että meillä maakunnassa asiat olisivat paremmin. Tähän joukkoon lukeutuu potilasjärjestöjä, partiolaisia sekä muita erilaisia kansalais- ja nuorisojärjestöjä. Joukkoon lukeutuvat myös ne virkamiehet, joiden ei sallita lentää ykkösherrojen tavoin. Mielenkiintoista on katsoa miten majoituslaskuihin suhtaudutaan, sillä en usko, että Helsingin pään kokoukset ryhtyvät noudattamaan kaukomatkalaisten uusia juna-aikatauluja.
Valtion Rautatiet lupasi lyhyemmän matkustusajan, mutta pöllömmpikin tuosta huomaa, että mikäli haluaa olla aamulla aikaisin ensimmäisessä Viron lautassa, työmaakokouksessa tai aamupalaverissa on tultava paikanpäälle illalla. Tällöin konkreettinen matka aika ei ole VR:n lupaama uusi nopea 4 tuntia 17 minuuttia plus toimintahäiriötunti, kuten Turun Pendoliinoilla.
Kuopiosta pääsee neljän jälkeen yöllä Helsinkiin ja perillä ollaan 8.48. Tässä kyydissä on tarjolla Kouvolassa vaihto Imatralta 6.09 lähtevään junaan. Joensuusta ensimmäinen taas lähtee 5.25 ja on perillä 9.48. Tämäkin juna menee Imatran kautta. Miksi Joensuun juna ei voisi lähteä aikaisemmin, jolloin Joensuustakin ehtisi aikaisemmin Helsinkiin? Toinen vaihtoehto olisi rakentaa Oulusta sellainen tolkullinen,ennen seitsemää perillä oleva yöjunayhteys, johon voisi Joensuusta matkustaa kiskobussilla tai linja-autolla. Mikäli vaihto olisi Pieksämäellä, niin silloin yhteys Turkuukin olisi järjestettävissä. Mutta ilmeisesti VR:n aikataulusuunnittelussa paivät alkavat vasta aamupäivällä lounaalta, oikein muutoin noihin myöhäisiin kaukojunien aamuaikoihin ei tolkkua saa millään.
Toinen mielenkiintoinen selvitettävä asia olisi se, että voiko maakunta ostaa junavuoron? Esimerkiksi Kemijärven yöjunayhteys maksaa yhteensä 450 000 euroa valtion ja 50 000 maakunnan rahaa ja VR hoitaanee lopuskat. Päätös on poliittinen. Jos kerran Kemijärvelle saa erillispäätöksellä ostaa yöjunan, niin miksi sitä ei saisi ostaa Joensuuhun. Uskoisin, että Imatra-Lappeenranta akseli olisi mielellään mukana yöjunahankkeessa, koska ongelma on heidän kanssaan jo nykyjärjestelyllä ollut yhteinen. Maakunnan edunvalvontakoneisto voisi selvitellä näitä mahdollisuuksia.
Tosin sitten pitää muistaa se, että VR on monopoli, jolle on annettu julkisen tehtävän hoito. Miksi se ei sitten hoida tehtäviä siten, että alueellisesti ihmisten tarpeet tulisivat hoidetuksi. Ei junaliikennettä voi paljon enempää keskittää kehäkolmosen sisälle, kuten linjaus nyt näyttää olevan niin aikataulujen kuin yöjunien suhteen.
En tiedä ovatko nuo nykyiset juna-aikataulut rakenneltu Helsinkiläisten hotellien ehdoilla vai pelkän raidelogistiikan perusteella, mutta pohjois-karjalaisten ihmisten tarpeiden logiikkaa ne eivät kohtaa ja saamaa tekstiä tulee myös monesta suuresta radanvarren kaupungista.
Ja joku muuten voisi vielä kysyä, mitä VR:n hallinnossa olevat kansanedustajat ja poliitikot ovat lakkautetusta yöjunaliikenteestä mieltä? Voisi tehdä hyvää joskus heidänkin matkustaa junalla lentokoneen sijaan.
Kolumni on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 9.9.2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kysymys on olennaisesti siitä, valitseeko valtio toimintatavakseen aktiivisen omistajaohjauksen, vai vapautetaanko liikenne kilpailulle. Aktiivisella omistajaohjauksella en tarkoita sitä, että VR Osakeyhtiön tulosvastuullisesta luonteesta luovuttaisiin, vaan sitä, että valtiovalta ohjaisi VR:n päätöksentekoa rautatieliikennettä edistävään suuntaan. Pieniä askeleita tähän suuntaan on nykyisen liikenneministerin Susanna Huovisen kaudella jo otettukin, ainakin ajatuksen tasolla.
Paljon auttaisi jo se, että poliittisen päätöksenteon kautta voitaisiin vaikuttaa esim. valtion (tai kuntien) budjetista tuettavien junien aikatauluihin ja pysähdyspaikkoihin. YTV-alueella käytetyn kaltainen junien ja muun joukkoliikenteen yhteinen lippujärjestelmä olisi myös saatava muillekin alueille, joilla rautateitse tehdään paikallisluonteisia matkoja.
Se ratkaisu sen sijaan, että valtio ei ota VR:ssä aktiivista roolia ja mahdolliset liikenteeseen kohdistuvat lakkautusuhat ratkaistaan tukitoimenpitein, on tuomittu epäonnistumaan. Kannattamatonta liikennettä voidaan sillä tavoin tekohengittää vuosi tai pari, mutta olennaisesti ongelmaa vain siirretään, ei ratkaista. Tällainen "ratkaisu" on vaikea siksikin, koska se pakottaa monet syrjäseudut epävarmuuden tilaan joka ikisten budjettineuvotteluiden alla. Selväähän on, ettei tällaisten liikenneyhteyksien varaan kukaan uskalla esimerkiksi suunnitella työmatkojaan.
Lähetä kommentti